tiistai 9. lokakuuta 2012

running out of time

Täytän kohta, ihan itse asiassa tasan 2 kuukauden päästä vuosia ja kriisiä pukkaa.
Vähän väliä harmittelen miksen lähteny aikasemmin tälläselle reissulle.
Miksen pitäny välivuotta tai kahta tai kolmea ja riehunu sillon jossain viidakossa?
Nyt voisin olla tyytyväisenä koulussa, seikkailut takana ja ura edessä.
Toki koko ajan, ihan oikeesti parin kuukauden välein viimeset hmmm ehkä neljä vuotta oon ravannu jossain ja sehän tietty sopi opiskelijaelämään, vapaata sai ottaa melkein milloin vain ;)

Fakta, jonka tiedän mutta joka on vaikea muistaa.
Nyt olen valmis.

Lähden reissuun yksin ja nyt pystyn siihen. Tai nyt siihen viimestään pitäis pystyä.
Minä saan päättää mitä minä teen ja minä teen mitä haluan ihan vain koska minä voin.

Matkustaminen on sellainen asia jonka hallitsen ja josta todellakin saan itse päättää.
Kuten monille kavereille oon nauranut,
minä voin lähteä Fidzille ja kuukaudeks Bahamalle
mutta en pääse edes miehen kanssa teatteriin.

Maailmanympärimatka ei oo koskaan ollut mun haaveeni.
En ollut sitä edes koskaan ajatellut ennen kuin päätin lähteä.
Mutta mennään nyt kun ei muutakaan oo! ;)


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

#myfriendsaremarried

Viikonloppuna löysin TÄN ja tänään sainkin tohon nettisivuun ja reissuun liittyvää viestiä, jossa lyhyesti siis sanottiin että suunnitellun isäntä-/kaveriperheeni luona ei oo tilaa & aikaa mulle helmikuussa koska niillä on sillon vauva. Ymmärrän mutta VITSIN VAUVAT !!!! Vauvat pilaa mun elämän !!!!!!!!!!!

Enpä suuntaa siis ainakaan Oklahomaan Amerikassa, onneks niitä osavaltioita riittää ;)

Muuten menee ihan kivasti, töitä piisaa, aurinkorasvoja on jo monta purkkia ja kesähousuja ja kesätunikoitakin oon haalinu kasaan ;)

KOLMEN KUUKAUDEN PÄÄSTÄ MENNÄÄN !!
Tai siis menen. Minä menen yksin.